AJOJAHDIN UHRIT – PAAVO VÄYRYSESTÄ JOHANNA TUKIAISEEN

Aluksi:

"Kun puolueen johtajalta penätään kannanottoa puoluetoverin keskustelua herättäneeseen, ilmeisesti kansainväliseksi tarkoitettuun uusnatsihenkiseen Facebook-viestiin, kyseessä on törkeä ajojahti." (Milka Valtanen Perussuomalaisten Olli Immosen tapauksesta, ilkka.fi, 11.8.2015)

 

 

Muun muassa he ovat kertoneet joutuneensa ajojahdin uhreiksi:

 

MATTI AHDE

Veikkauksen entinen toimitusjohtaja Matti Ahde katsoo muistelmateoksessaan Matti Ahde – sähkömies (2013) joutuneensa muutaman kieroutuneen toimittajan ajojahdin ja oikeusmurhan uhriksi ”käpälöintijutun” yhteydessä. Ahde kertoo kirjassa myös monista muista ”median häneen kohdistamista ajojahdeista”.

Veikkauksen hallitus erotti toimitusjohtajana toimineen Ahteen vuonna 2001 luottamuspulan takia. Luottamuspula oli syntynyt, kun naispuoliset alaiset syyttivät Ahdetta ahdistelusta. Veikkauksen kutsuman selvityshenkilön, oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskisen mukaan oli olemassa riittävää näyttöä, että Ahde oli syyllistynyt häirintään, ”käpälöintiin”, 4–5 naisen osalta. (useita lähteitä)

 

SIRKKA AURA

Helsingin kaupungin ylipormestarin puoliso Sirkka Aura sanoi olevansa ajojahdin uhri, kun häntä epäiltiin veropetoksista ja hän oli joutunut poliisitutkimuksen kohteeksi. (Ilta-Sanomat 27.4.1979)

”Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Sirkka Auran 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen jatketusta veronkavaltamisesta, veropetoksista, törkeistä veropetoksista ja jatketusta koronkiskomisesta sekä 10 000 markkaa sakkoa.” (Mitä-Missä-Milloin 1984)

 

SILVIO BERLUSCONI

Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi sanoi sen jälkeen, kun Italian korkein oikeus oli vahvistanut hänen saamansa vuoden mittaisen vankeustuomion hänen omistamansa viestintäimperiumiin liittyvistä talousrikoksista, että on ollut viranomaisten ja vasemmiston ajojahdin uhri koko poliittisen uransa ajan. (aamulehti.fi 02.08.2013)

 

SEPP BLATTER

Korruptiosta epäilty Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFAn puheenjohtaja Sepp Blatter ilmoitti toukokuussa 2015 joutuneensa ajojahdin kohteeksi.

 

JUSSI HALLA-AHO

Kansanedustaja Jussi Halla-aho erosi hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä sen jälkeen, kun kaikkien muiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat olivat yksimielisesti arvioineet, että hän ei voi jatkaa. Taustalla oli Halla-ahon saama sakkotuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä hänen lausuntonsa, jonka katsottiin halventavan korkeinta oikeutta. Halla-aho katsoi joutuneensa ajojahdin uhriksi. (HS 14.6.2012)

 

OLLI IMMONEN

Kansanedustaja Olli Immonen aiheutti provokatiivisella monikulttuurisuuskirjoituksellaan laajan kohun, minkä johdosta hän katsoi joutuneensa ajojahdin uhriksi. (esim. Verkkouutiset 25.7.2015)

 

JUHA JOUTSENLAHTI

Ulvilan murhajutun ex-tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti kokee olevansa ajojahdin uhri. Joutsenlahti sai vuonna 2010 kirjallisen huomautuksen Porin poliisipäälliköltä, kun oli kommentoinut Ulvilan tutkintaa, vaikka ei enää johtanut sitä. Lisäksi hän oli alkanut selvittää vihjettä omin päin, vaikka hänen olisi pitänyt kertoa siitä uudelle tutkinnanjohtajalle. (HS 13.7.2012)

 

MICHAEL KALLASTI

Michael Kallasti kertoi tammikuussa 2015 joutuneensa ajojahdin uhriksi. Heinäkuussa 2015 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi heinäkuussa 2015 Kallastin kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä petoksesta sekä petoksesta sekä maksamaan 111 000 euron vahingonkorvaukset. Kallasti oli käyttänyt hyväkseen vanhemman naisen luottamusta ja toiveita yhteisestä elämästä. (HS Kuukausiliite 8/2015)

 

OLLI LINDHOLM

Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm katsoo joutuneensa ajojahdin uhriksi, koska verottaja muistuttaa häntä joka vuosi veronmaksulla. (Nyt 16.1.2015)

 

OLLI SAARELA

Ohjaaja Olli Saarela kertoo Hymyn painetussa lehdessä lukuisista kohtaamisistaan virkavallan kanssa. Hän väittää olevansa ajojahdin uhri. Mies kommentoi myös huume-epäilyjään ja näpistyskohuotsikoita. (hymy.fi 28.5.2014)

 

ULF SUNDQVIST

”Minä jouduin poliittisen pelin ja ajojahdin uhriksi, olin hallituksen talouspolitiikassa tekemien virheiden sijaiskärsijä.”

Siltapankki eli myöhemmin Arsenal-Silta haki Ulf Sundqvistilta ja muilta STS:n johtomiehiltä oikeudessa peräti 68,5 miljoonan markan korvauksia. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 17.1.1995 Sundqvistin ja viisi muuta yhteisvastuullisina korvaamaan Siltapankille vahinkoja 26 miljoonaa ja oikeudenkäyntikuluja 2,4 miljoonaa markkaa. Vahingonkorvaus ei muuttunut Helsingin hovioikeudessa 23.11.1995, mutta Korkein oikeus pudotti 4.7.1997 antamallaan päätöksellä korvaussumman yhdeksään miljoonaan markkaan. Syyskuussa 1997 valtiovarainministeri Arja Alho sitten hyväksyi Sundqvistin tekemän tarjouksen, jonka mukaan tämä maksaisi Arsenal-Sillalle vahingon- ja oikeudenkäyntikulukorvausta yhteensä 1,2 miljoonaa markkaa. Kesäkuussa 2000 Sundqvist tuomittiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

(Iltalehti 19.1.2015)

 

JOHANNA TUKIAINEN

Nyt [kohujulkkis] Tukiainen on julkaissut tekstejä, joissa hän kertoo oikeudenkäynnin asianomistajasta loukkaavia tietoja. Osansa saavat myös syyttäjä ja tuomari, joita Tuksu nimittelee. Tuomiota hän pitää ennalta sovittuna ja puhuu ajojahdista ja vainosta, joka on jatkunut vuosikausia. (hymy.fi 4.3.2015)

”Tukiainen tuomittiin elokuussa 2010 neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen kolmesta pahoinpitelystä ja haitanteosta virkamiehelle ja tammikuussa 2011 ehdolliseen vankeuteen ja oheissakkoihin törkeästä rattijuopumuksesta, virkamiehen vastustamisesta ja väärän henkilötiedon antamisesta. Näiden lisäksi Tukiainen tuomittiin joulukuussa 2011 edellisenä kesänä tapahtuneesta pahoinpitelystä sakkoihin. Toukokuussa 2013 Tukiainen tuomittiin käräjäoikeudessa 60 päivän ehdottomaan vankeuteen jälleen pahoinpitelystä ja saman vuoden elokuussa 60 päiväsakkoon pahoinpitelystä. Syyskuussa 2013 Tukiainen tuomittiin 45 päivän ehdottomaan vankeuteen vuonna 2011 tapahtuneista pahoinpitelyistä. Lokakuussa 2014 Tukiainen tuomittiin Hyvinkään käräjäoikeudessa kesällä 2013 tapahtuneesta rattijuopumuksesta sataan päiväsakkoon. Maaliskuussa 2014 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tukiaisen kolmen kuukauden ja 20 päivän pituiseen ehdottomaan vankeuteen vuosina 2013–2014 tehdyistä pahoinpitelystä, pahoinpitelyn yrityksestä, haitanteosta virkamiehelle, kolmesta laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta.” (Wikipedia, siteerattu 29.8.2015)

 

MATTI VANHANEN

”Vanhanen on koko ajan toistellut, että hän kokee olevansa ajojahdin uhri.

Hänen käsityksensä mukaan muidenkin niin sanottujen vanhojen puolueiden – kokoomuksen, Rkp:n ja koko vasemmiston – rahoituksessa on samantapaisia epäselvyyksiä kuin keskustalla. Vanhasen mielestä olisi kohtuutonta, että hän joutuisi erollaan sovittamaan kaikkien niiden synnit. Selitys olikin hyvä – siihen asti, kunnes keskusta itse julkisti pari viikkoa sitten luettelon, josta näkyi, ketkä kaikki olivat tukeneet vuosina 2005 ja 2006 Vanhasen presidenttikampanjaa. Tarkoituksena oli alun perin kasata paineita kokoomukselle ja sosiaalidemokraateille, että nekin julkistaisivat omat tukijansa. Keskustalle kävi kuitenkin kuin epäonniselle painijalle, joka lentää mattoon omasta heitostaan.

Suurimmat uutiset nousivat puolueelle ilmeisesti täysin yllättäen pienehköistä summista, jotka Nuorisosäätiö ja Maaseudun Kukkasrahasto olivat kanavoineet keskustan vaalityöhön. Tätä kautta paljastui pääasiassa vanhoista keskustanuorista koostunut hyvä veli -verkosto, joka oli jo vuosien ajan tukenut toinen toisiaan ja joissakin tapauksissa kanavoinut rahaa jopa suoraan omiin taskuihinsa. Vanhanen on yksi hyvistä veljistä, sillä hän istui Nuorisosäätiön hallituksessa yli kaksikymmentä vuotta ensin varapuheenjohtajana ja 1998–2003 puheenjohtajana.

Säätiökohun alettua ei enää puhuttu vain ympäripyöreästi politiikan moraalista, vaan paljon vakavammasta asiasta eli konkreettisista sääntörikkomuksista. Säätiöiden toimintaa määrittävät tiukat ohjeet, joiden mukaan ne saavat käyttää rahaa vain erikseen mainittuihin tarkoituksiin. Kummankaan Vanhasen tukijaksi paljastuneen säätiön säännöissä ei puhuta mitään yhteiskunnallisen vaikuttamisen tai poliittisen toiminnan tukemisesta. Nuorisosäätiön kohdalla syntyi vielä epäilys, että Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara, entinen Valtion asuntorahasto) antamia avustuksia oli valunut epäsuorasti aivan muualle kuin mihin ne oli tarkoitettu. Muiden puolueiden synnit olivat tähän verrattuna pieniä, vaikka myös Sdp:tä lähellä oleva Urheiluopistosäätiö oli tukenut Tarja Halosen presidenttikampanjaa sääntöjensä vastaisesti.”

(Suomen kuvalehti 40/2009)

 

VENÄJÄ

Venäläislehtien mukaan FIFAn korruptioskandaalin takana on ajojahti Venäjää vastaan. (HS 3.6.2015)

 

PAAVO VÄYRYNEN

”Lasse [Lehtinen] tuli eduskuntaan kaksi vuotta minun jälkeeni vuonna 1972. Ennen vuoden 1983 eduskuntavaaleja jouduimme molemmat ikävään julkisuuteen, kun oikeuskansleriksi nimitetty Kai Korte muutti vakiintunutta lain tulkintaa maakuntakansanedustajien oikeudesta päivärahoina maksettuihin kulukorvauksiin. Minä olin syntyneen ajojahdin päämaali, mutta Lassekin sai osansa.” (Paavo Väyrynen blogissaan 28.9.2013)

Kirjassaan Huonomminkin olisi voinut käydä (2011) Väyrynen määrittelee päivärahakohun ensimmäiseksi, häneen henkilökohtaisesti kohdistetuksi, julkiseksi ajojahdiksi. Väyrynen epäilee, että hänen aiempi vuoden 1981 kahnauksensa Suomen kuvalehden kanssa loi koko toimittajakunnan laajuisen ajojahdin, jonka kohteeksi hänet otettiin. (Yle Elävä arkisto)

Ajojahdin lisäksi Paavo Väyrynen on katsonut olleensa myös mediapelin ja mielikuvaterrorin uhri. (mm. Ylen Elävä arkisto, alun perin ohjelmasta Yhden illan pysäkki, 13.3.1993)