ETTÄ KERTOO OLEVANSA ERI MIELTÄ, EI TARKOITA ETTÄ HALUAA KIELTÄÄ KESKUSTELUN

SISÄLTÖ:

Kimmo Sasi: ”Ulkoministeri (Erkki) Tuomioja (sd.) sen sijaan aina älähtää ja haluaa kieltää sananvapauden käytön, jos joku älykkö esittää fiksuja uuteen aikaan sopivia mielipiteitä.” (Verkkouutiset 30.12.2014)

Li Andersson: ”Musta on hivenen outoa, että Ulla Appelsin on sitä mieltä, että Krista Kosonen ei saa ilmaista mielipidettään vaalituloksesta, totta kai hän saa.” (Pressiklubi, YLE TV1, 24.4.2015)

Tiina Raevaara: ”Keskusteluntappajiin liittyi tänään Helsingin Sanomiin kirjoittava Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Apusen mielestä hallituspohjan konservatiivisuuden puiminen on turhaa ja ilmeisesti jopa hölmöä.” ”Erityisesti uskonnosta puhuminen on hänen mielestään väärin.” (Suomen kuvalehden blogi, 12.5.2015)

*********

 

Kimmo Sasi: ”Ulkoministeri (Erkki) Tuomioja (sd.) sen sijaan aina älähtää ja haluaa kieltää sananvapauden käytön, jos joku älykkö esittää fiksuja uuteen aikaan sopivia mielipiteitä.” (Verkkouutiset 30.12.2014)

TAUSTAA:

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus ”Suomi voisi olla sotilaallisen iskun ensimmäinen kohde” julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.12.2014. Salonius-Pasternak totesi muun muassa että ”Venäjällä on kyky vallata käyttöönsä naapurien alueita avoimesti, peitetysti tai välikäsien kautta. Ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä.”

Ulkoministeri Erkki Tuomioja kommentoi Salonius-Pasternakin kirjoitusta Helsingin Sanomille (29.12.2014) pitäen sitä ”varsin tarkoituksellisena provokaationa” ja ”Nato-häntä kainalossa" tehtynä.

Tähän Kimmo Sasi kommentoi yllä olevan mukaisesti väittäen, että Tuomioja haluaa kieltää sananvapauden käytön.

 

*********

 

Li Andersson: ”Musta on hivenen outoa, että Ulla Appelsin on sitä mieltä, että Krista Kosonen ei saa ilmaista mielipidettään vaalituloksesta, totta kai hän saa.” (Pressiklubi, YLE TV1, 24.4.2015)

TAUSTAA:

Näyttelijä Krista Kosonen kertoi kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen – kun muun muassa perussuomalaisista oli tullut maan toiseksi suurin puolue – seuraavasti: "Tulos ei edusta minun Suomeani. Minun Suomeeni kuuluvat tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja kaikille hyvinvointivaltio ja kaikenlainen rasismi pois, minusta se on vain rikkaus, että tänne tulee ihmisiä, eikä vain suljeta ovia." (Helsingin Sanomat 20.4.2015)

Kososen lausuntoon tarttui 22.4.2015 muun muassa Ilta-Sanomien toimittaja Ulla Appelsin, joka kärjekkäässä kolumnissaan piti Kososen sanomisia muun muassa demokratian halveksuntana. Appelsin ei missään kohtaa tuonut esille sellaista, että Kosonen ei saisi sanoa mielipidettään. Siitä huolimatta kansanedustajaksi juuri valittu Li Andersson kommentoi Appelsinin kirjoitusta yllä olevan mukaisesti.

 

*********

Tiina Raevaara: ”Keskusteluntappajiin liittyi tänään Helsingin Sanomiin kirjoittava Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Apusen mielestä hallituspohjan konservatiivisuuden puiminen on turhaa ja ilmeisesti jopa hölmöä.” ”Erityisesti uskonnosta puhuminen on hänen mielestään väärin.” (Suomen kuvalehden blogi, 12.5.2015)

TAUSTAA:

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apusen kirjoitus ”Suomi–Etelä-Helsinki-sanakirjassa"konservatiivi" on taantunut ja umpimielinen” julkaistiin Helsingin Sanomissa 12.5.2015. Siinä Apunen kirjoitti muun muassa näin:

”… Vai olisiko konservatiivisuusvaroituksissa kysymys uskonkammosta? Saako poliitikko uskoa muuhunkin kuin valtioon? Filosofi Timo Airaksinen, leimuava ateisti, kauhisteli vaalien jälkeen Ylen haastattelussa ministerikandidaattien uskonnollista vakaumusta. Filosofin mukaan Sipilän ja Soinin uskonnollisuus tulee näkymään politiikassa: "Kyllä se tulee näkymään sitten, kun puhutaan modernisaatiosta, arvokysymyksistä ja kansainvälistymisestä, eikä pelkästään talouden teknisistä kysymyksistä." Filosofi suomennettuna: uskonnollinen ihminen on lähtökohtaisesti edistyksen vastainen ja nurkkakuntainen. Moderni ihminen tuomitsee helluntailaiset, körtit ja lestadiolaiset, koska nämä elävät naurettavan uskomusharhan vallassa. Usko new ageen ja energiavirtoihin on tietysti eri juttu. Chakrat ja homeopatia pitää hyväksyä, jos ihminen kokee tulevansa niillä autetuksi.”

Kirjailija Tiina Raevaara kommentoi Apusen kirjoitusta Suomen kuvalehden sivuilla 12.5.2015 julkaistussa blogikirjoituksessaan ”Nyt vasta keskustellaankin, Apunen!” yllä olevasti ja totesi kirjoituksensa saatesanoissa, että ”Matti Apusen mielestä poliitikkojen konservatiivisuudesta tai uskonnollisuudesta ei tarvitse puhua.”, vaikka Apunen ei millään tavoin pyrkinyt kahlitsemaan keskustelua, vaan esimerkiksi uskonnon osalta puuttui ainoastaan käytettyjen argumenttien yksioikoisuuteen.

 

EN KOMMENTOI

 

"En kommentoi" saatetaan sanoa, kun vastaaja ei halua vastata hänelle esitettyyn kysymykseen. Usein kuitenkin "En kommentoi." -kommentin sanoja tulee vastauksellaan paljastaneeksi paljon enemmän kuin olisi halunnut sanoa.

Usein vastaamattomuus saa huomattavasti jalostuneempia muotoja (tai vähemmän jalostuneita, tarkastelijasta riippuen) kuin vain edellä mainitun kommentin. Alle on koottu toimituksen mielestä huomionarvoisia tapauksia, joissa haastateltava ei vastaa kysymykseen.

 

SISÄLTÖ:

– Pääministeri Kiviniemi ei ota kantaa ministeri Väyrysen tekemisiin

– Johan Bäckman ei pysty sanomaan, haluaisiko hän Suomen olevan osa Venäjää

– Attendon toimitusjohtaja ei vastaa vanhainkodin henkilöstömäärää koskevaan kysymykseen

– Kansanedustaja Kumpula-Natri kiertelee kysymystä valtionvelan määrästä

– Päivi Räsänen ei pysty kertomaan, vieläkö hän vastustaa poliittisia virkanimityksiä

– Puheenjohtaja Timo Soini ei vastaa kansanedustaja Toimi Kankaanniemen seksiviestejä koskeviin kysymyksiin

 

- Kehonrakentaja Jari "Bull" Mentula ei vastaa kysymykseen dopingin käytöstä.

 

 

 

PÄÄMINISTERI KIVINIEMI EI OTA KANTAA MINISTERI VÄYRYSEN TEKEMISIIN

 

Juonto: Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ei halunnut ottaa kantaa ministerinsä [Paavo Väyrysen Nova Group -] bisneksiin, vaan tyytyi pyörittämään vaivaantuneen oloisena samaa levyä.

Kiviniemi:  – On tärkeää, että avoimesti asiat ovat esillä.

Haastattelija: – No, entäs tässä tapauksessa?

– Kaikissa tapauksissa on tärkeää, että asiat ovat avoimesti esillä.

– No, ovatko ne olleet esillä Väyrysen tapauksessa?

– No, kaikissa tapauksissa on tärkeää, että asiat ovat avoimesti esillä.

– Eli kaikki kunnossa Väyrysen osalta?

– En sanonut niin, vaan totesin, että kaikissa tapauksissa on tärkeää, että asiat ovat avoimesti esillä.

– Se nyt ei oikeastaan ole vastaus tähän kysymykseen.

– Kaikissa tapauksissa on tärkeää, että asiat ovat avoimesti esillä.

 

Katso haastattelun videoklippi.

(Yle, tv, 9.12.2010, toimittaja Jyri Rantala)

 

********************

 

JOHAN BÄCKMAN EI PYSTY SANOMAAN, HALUAISIKO HÄN SUOMEN OLEVAN OSA VENÄJÄÄ

 

6.3.2014 Nelonen: Sarasvuo, vieraana Johan Bäckman

 

Jari Sarasvuo: – Toivoisitko, että Suomi olisi osa Venäjää.

Johan Bäckman: – No, kyllähän Suomi on ollut aina Suomi, jopa silloin kun Suomi oli Venäjän imperiumin osa. Niin silloinkin Suomi oli Suomi, ja itse asiassa kansanedustaja Reijo Tossavainenhan on kirjoittanut tästä blogiinsa, että Venäjän osana Suomi oli itsenäisempi kuin EU:n osana. Siis näin Tossavainen kirjoitti.

– No niin, nyt joudun toistamaan kysymyksen. Toivoisitko, että autonomian aika palaisi Venäjän osana.

– No, Suomi on tällä hetkellä jo monella tavalla hyvin lähellä Venäjää. Mutta Suomihan on joka tapauksessa Suomi. Olemme suomalaisia, puhumme suomea, tietysti myös ruotsia ja venäjää, ehkä muita kieliä, mutta joka tapauksessa Suomi on aina ollut Suomi myös Venäjän osana.

– Huomaatko, Johan, että kysymykseen vastaaminen ei nyt oikein tänään iske.

– Mutta aika moneen kysymykseen [olen] kuitenkin vastannut.

– Se on... se on pakko sanoa. Se on totta, aika moneen vastasit, mutta tätä niin kuin väistelet.

– Mutta ei.. jos oikein [muminaa josta ei saa selvää] … ei minun mielestäni, ei Suomi voi olla Venäjän federaation osa.

– Kiitos. Kiitos, koska tätä on muutama ihminen niinku pohtinut.

 

(Bäckman mitä ilmeisimmin viittaa Reijo Tossavaisen kirjoitukseen ”Suomi ei ole enää itsenäinen. Viettäkäämmesiksi kansallispäivää.", 6.12.2013 )

 

********************

 

ATTENDON TOIMITUSJOHTAJA EI VASTAA VANHAINKODIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄÄ KOSKEVAAN KYSYMYKSEEN

 

A-Studio TV-1 6.6.2012. Aiheena Keinukallion vanhainkodin (Hämeenlinna) kiistelty hoitajamäärä. Toimittajana Anne Ali-Hokka. Alla olevassa pätkässä haastateltavana Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

 

 

Toimittaja Anne Ali-Hokan juonto: Tarkempaa erittelyä eri henkilöstöryhmien määristä Karjalainen ei haastattelussa halua meille luvata.

Karjalainen: Meitä valvoo aluehallintovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki. Me toimitamme heille henkilökuntalistat pyynnöstä koska vain.

Toimittaja: No voitteko vastata siihen kysymykseen, että toimitatteko meille tarkempia tietoja, mistä tämä 38 ja puoli tulee.

Meitä valvoo aluehallintovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki. Me toimitamme heille henkilökuntalistat pyynnöstä koska vain.

Sen kuulin jo, mutta voitteko vasta tähän kysymykseen. Saammeko me tarkempaa tietoa?

Meitä valvoo aluehallintovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki. Me toimitamme heille henkilökuntalistat pyynnöstä koska vain.

Huomaatteko, että te ette vastaa tähän kysymykseen? Huomaatteko itse?

Meitä valvoo aluehallintovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki… (ääni häivytetty, toimittajan juonto jatkuu)

 

 ********************

 

KANSANEDUSTAJA KUMPULA-NATRI KIERTELEE KYSYMYSTÄ VALTIONVELAN MÄÄRÄSTÄ

 

Toimittaja Susanne Päivärinta: Miapetra Kumpula-Natri, olet SDP:n kansanedustaja ja hääräät myös siellä talousvaliokunnassa. Paljonko Suomen valtiolla on velkaa?

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri: Valtion velan kasvu on se, josta ollaan huolissaan, ja kyllä se vuosittainen velanottomäärä on se meille paha rasti ja sen kääntämisestä laskuun pitäisi olla että… Se on ollut pettymys tällä kaudella, että ollaan jouduttu vuosittain ottamaan se velkamäärä lisää, jopa kymmenen miljardia vuodessa ja ..

Päivärinta: Mutta paljonko meillä on sitä velkaa, kun olen ymmärtänyt, että et ole niin kamalan huolissas ollut, niin paljonko sitä velkaa siis on?

Kumpula-Natri: Nyt en uskalla sanoa ees oikeeta tarkkaa määrää. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja jeesaa... [osoittaa Kimmo Sasia]

Päivärinta: Ei voi olla totta. Ei voi olla totta. Et tiedä, paljonko Suomen valtiolla on velkaa.

Kumpula-Natri: Nyt en uskalla sanoa ääneen, etten sano väärää lukua. Huono alku.

Päivärinta: Mä olin ihan varma, että sä oisit tienny. No, otetaan mukaan Kimmo Sasi, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja. Kerta yritetään ratkaista velkaongelmaa, niin oletan, että te tiedätte, paljonko meillä on velkaa.

Kansanedustaja Kimmo Sasi: Se on noin 97 miljardia ja tänä vuonna se 100 miljardia menee rikki. Eli valtionvelka on noin puolet meidän bruttokansantuotteesta. Ja se on tietysti eurooppalaisessa katsannossa ihan kohtuullinen luku mutta niin kuin Miapetra sanoi, kasvu on aivan liian kova ja se on meidän ongelma.

 

A-studio: Talk. Velka vie ja hallitus vikisee. Vieraina kansanedustajat Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Kimmo Sasi (kok.) sekä professorit Sixten Korkman ja Heikki Niskakangas Aalto-yliopistosta. Esitetty:  To 6.2.2014 klo 21.05  Yle TV1

 

********************

 

PÄIVI RÄSÄNEN EI PYSTY KERTOMAAN, VIELÄKÖ HÄN VASTUSTAA POLIITTISIA VIRKANIMITYKSIÄ

 

Teksti otettu Ilta-Sanomien uutisesta (Mika Koskinen, 7.9.2012) ”Paha kysymys: Päivi Räsänen jäätyi täysin”.

 

Päivi Räsänen alkoi sekoilla sanoissaan, kun IS laittoi ministerin tiukille vaikealla kysymyksellä.

Yleensä selkeäsanainen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) sekoili eilen pahemman kerran sanoissaan, kun IS kysyi, hyväksyykö ministeri poliittiset virkanimitykset.

Eilen oppositiossa tyrmistyttiin, kun Räsänen nimitti sisäministeriön kansliapäälliköksi kristillisten entisen jäsenen ja kansanedustajaehdokkaan Päivi Nergin, vaikka ehdolla oli selvästi pätevämpiäkin hakijoita.

Vielä kaksi ja puoli vuotta sitten, kun kristillisdemokraatit olivat oppositiossa, Räsänen vaati (STT 20.2.2010) julkishallinnon poliittisten virkanimitysten lopettamista.

Räsänen ei enää eilen pystynyt vastaamaan suoraan samaa asiaa koskevaan kysymykseen.

Mikä on teidän suhtautumisenne poliittisiin virkanimityksiin, vastustatteko vai hyväksyttekö ne, esimerkiksi kansliapäällikkötasolla?

- Sanoisin, että meillä on paljon sellaisia poliittisia virkanimityksiä, tapahtuu, joita... Tai sanotaan nyt näin, että hyvin suuri osa, vähintäänkin suuri osa erilaisesta virkamieskunnasta on, edustaa sellaista osaamista, jossa tehtävään valinnassa on tärkeää, että riippumatta poliittisesta toiminnasta, niin nimenomaan se pätevin ja sopivin tulee valittua.

– Mutta sitten toisaalta, täytyy muistaa niinkin päin, että ei toimiminen politiikassa saa myöskään muodostua rasitteeksi tai esteeksi sille, etteikö henkilöitä voida valita virkaan. Mutta se ei saa olla se keskeinen tekijä.

Mikä on vastauksenne kysymykseen?

– Vastaan tässä vaiheessa oman vastuualueeni näkökulmasta, ja minun periaate on, kun tähän lähdin se, että pitäydyn pelkästään niihin perusteisiin, jotka on selkeästi edellytyksiksi asetettu tälle tehtävälle. Siihen ei kuulu puoluepoliittinen tausta.

Eli ette hyväksy poliittisia virkanimityksiä?

– No, mä vastasin kysymykseen, heh.

Minusta te ette vastannut kysymykseen, minkä takia jäin nyt jankkaamaan asiaa.

(Ministerin avustaja keskeyttää tilaisuuden, koska ministerillä on kiire seuraavaan tilaisuuteen.)

Eli tähän kysymykseen ei nyt saatu vastausta?

(Räsänen istuutuu uudelleen alas ja vastaa.)

– Toki sillä poliittisella osaamisella voi olla joissakin tehtävissä kenties merkitystä. Että siinä mielessä en pysty sitä, tuota, kaikkien tehtävien osalta, esimerkiksi jonkun...Sanotaan näin, että kaikkien tehtävien osalta sanomaan, mutta sen verran paneuduin tähän tehtävään, tähän sisäministeriön kansliapäällikön tehtävään, että tässä mä ajattelen, että sillä ei ole merkitystä, siis poliittisella osaamisella. Elikkä minusta tässä sillä ei ole perusteita.

 

********************

 
PUHEENJOHTAJA TIMO SOINI EI VASTAA KANSANEDUSTAJA TOIMI KANKAANNIEMEN SEKSIVIESTEJÄ KOSKEVIIIN KYSYMYKSIIN
 

TAUSTA: Toukokuussa 2015 paljastui, että perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi oli lähettänyt usealle naiselle vihjailevia ja suoria seksiehdotuksia.

IS:n juttu alkaa:

Puheenjohtaja Timo Soini (ps) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ovat haluttomia selvittämään sen enempää puoluetoverinsa kiusallista viestittelyä.

- Asia on loppuunkäsitelty, oli Soinin vakiovastaus jokaiseen IS:n kysymykseen Kankaanniemestä ja seksiviesteistä

Oletteko varma, että asia on loppuunkäsitelty? Jos päivittäin tulee uusia naisia?

– En lähde spekuloimaan.

Yritättekö lakaista tätä asiaa maton alle?

– Asia on loppuunkäsitelty.

Millä tavalla asia on loppuunkäsitelty? Kankaanniemi on sanonut muutaman sanan Keskisuomalaiselle ja lähettänyt tekstiviestin ryhmäjohtaja Jari Lindströmille?

– Asia on loppuunkäsitelty, Soini vastasi.

Tuliko Kankaanniemen viestittely tietoonne vasta maanantaina?

- Olen sanonut, että asia on loppuunkäsitelty.

Tuliko asia kuin salama kirkkaalta taivaalta vai oliko asiasta kuulunut jotain?

- Ei auta. Asia on loppuunkäsitelty.

Pyysitte itse Kankaanniemeä ehdokkaaksi. Miltä tuntui kuin viestittely paljastui?

- Asia on loppuunkäsitelty, Soini vastasi IS:lle.

(Mika Lehto, Ilta-Sanomat 20.5.2015)

********************

 

KEHONRAKENTAJA JARI "BULL" MENTULA EI VASTAA KYSYMYKSEEN DOPINGIN KÄYTÖSTÄ.

 

Ilta-Sanomien Eetu Ampuja kysyi kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentulalta, onko tämä käyttänyt kehonrakennuksessa doping-aineita. Toimittaja(kin) välttelee d-sanaa ja muotoilee kysymyksensä:

”Mitä haluaisit sanoa niille, jotka epäilevät, etteivät lihaksesi ole tulleet pelkällä kaurapuurolla?

Kysymyksen kuultuaan ”Bull” nojautuu eteenpäin, katsoo kysyjää tiukasti silmiin ja vastaa sitten vakaalla äänellä:

– Ovatko he kokeilleet tätä itse? Ovatko he treenanneet 20 vuotta systemaattisesti? Syöneet ja eläneet systemaattisesti?, Mentula aloittaa vastauksensa.

– Sitten kun tekee sen itse ja jollei sen jälkeen saa itse tuloksia, voi alkaa kommentoida mun tekemisiäni eikä puhua paskaa, hän täräyttää ja jatkaa:

– Voinhan minäkin huudella, etten pysty tekemään sitä tai tätä, mutta millä helvetillä voin sanoa niin, jollen yritä sitä? Janoa sitä? Ja tee sen eteen töitä päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen? Jos vedetään vaan omilla johtopäätöksillä, niin kannattaa olla hiljaa.”

Mentula ei siis missään kohdin vastaa itse kysymykseen.

(iltasanomat.fi 31.7.2014)

 

 

 

VETOKETJUPERIAATE

 

 

Nimitys vetoketjuperiaate pohjautuu vetoketjun toimintaperiaatteeseen.

 

 

 

 

Termiä vetoketjuperiaate käytetään ennen kaikkea autoliikenteestä puhuttaessa. Eli kun kaksi kaistaa muuttuu yhdeksi, siirrytään yhdelle kaistalle vetoketjuperiaatetta käyttäen eli vuorotellen kummaltakin kaistalta.

 

Sakke perusteli hyvin vetoketjuperiaatteen noudattamisen hyötyjä:

 

"Kun kaksikaistainen tie kapenee yhdeksi kaistaksi esim. tietyön takia, pitäisi siinä varsinkin ruuhka-aikana jonottaa kahdella kaistalla ja käyttää vetoketjuperiaatetta. Jos vetoketju toimii hyvin, eli järjestelmällisesti mennään kapeikkoon vuorotellen molemmilta kaistoilta, ei tämä ketjun sulkeutuminen hidasta liikennettä. Näin toimimalla saavutetaan monta etua esim.:

kukaan ei pääse etuilemaan

kenenkään ei tarvitse hermostua etuilevien takia

parijono on lyhyempi.

Tärkein hyöty kahden kaistan käytöstä on jonon lyheneminen (ei ajallisesti mutta metreillä mitaten). Pitkä yhdellä kaistalla oleva jono tukkii usein kapeikkoa edeltävällä tieosuudella olevia risteyksiä/liittymiä. Tällöin nekin, jotka ovat poistumassa liittymästä ennen kapeikkoa joutuvat turhaan jonottamaan, ja lisäävät jonon pituutta entisestään."

 

 

Itse lisäisin etujen listaan vielä autoilijoiden käyttäytymisen paremman ennustamisen eli tiedetään jo ennakolta, miten jonossa toimitaan ja miten se etenee.

 

Vetoketjuperiaatetta voidaan soveltaa myös muilla elämänaloilla, esim. jos ihmiset jonottavat bussiin pääsyä kahdessa jonossa.