perjantai 28. elokuuta 2015

AJOJAHDIN UHRIT – PAAVO VÄYRYSESTÄ JOHANNA TUKIAISEEN







Aluksi:

"Kun puolueen johtajalta penätään kannanottoa puoluetoverin keskustelua herättäneeseen, ilmeisesti kansainväliseksi tarkoitettuun uusnatsihenkiseen Facebook-viestiin, kyseessä on törkeä ajojahti." (Milka Valtanen Perussuomalaisten Olli Immosen tapauksesta, ilkka.fi, 11.8.2015)

 

 

Muun muassa he ovat kertoneet joutuneensa ajojahdin uhreiksi:

 

MATTI AHDE

Veikkauksen entinen toimitusjohtaja Matti Ahde katsoo muistelmateoksessaan Matti Ahde sähkömies (2013) joutuneensa muutaman kieroutuneen toimittajan ajojahdin ja oikeusmurhan uhriksi ”käpälöintijutun” yhteydessä. Ahde kertoo kirjassa myös monista muista ”median häneen kohdistamista ajojahdeista”.

Veikkauksen hallitus erotti toimitusjohtajana toimineen Ahteen vuonna 2001 luottamuspulan takia. Luottamuspula oli syntynyt, kun naispuoliset alaiset syyttivät Ahdetta ahdistelusta. Veikkauksen kutsuman selvityshenkilön, oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskisen mukaan oli olemassa riittävää näyttöä, että Ahde oli syyllistynyt häirintään, ”käpälöintiin”, 4–5 naisen osalta. (useita lähteitä)

 

SIRKKA AURA

Helsingin kaupungin ylipormestarin puoliso Sirkka Aura sanoi olevansa ajojahdin uhri, kun häntä epäiltiin veropetoksista ja hän oli joutunut poliisitutkimuksen kohteeksi. (Ilta-Sanomat 27.4.1979)

”Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Sirkka Auran 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen jatketusta veronkavaltamisesta, veropetoksista, törkeistä veropetoksista ja jatketusta koronkiskomisesta sekä 10 000 markkaa sakkoa.” (Mitä-Missä-Milloin 1984)

 

SILVIO BERLUSCONI

Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi sanoi sen jälkeen, kun Italian korkein oikeus oli vahvistanut hänen saamansa vuoden mittaisen vankeustuomion hänen omistamansa viestintäimperiumiin liittyvistä talousrikoksista, että on ollut viranomaisten ja vasemmiston ajojahdin uhri koko poliittisen uransa ajan. (aamulehti.fi 02.08.2013)

 

SEPP BLATTER

Korruptiosta epäilty Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFAn puheenjohtaja Sepp Blatter ilmoitti toukokuussa 2015 joutuneensa ajojahdin kohteeksi.

 

JUSSI HALLA-AHO

Kansanedustaja Jussi Halla-aho erosi hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä sen jälkeen, kun kaikkien muiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat olivat yksimielisesti arvioineet, että hän ei voi jatkaa. Taustalla oli Halla-ahon saama sakkotuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä hänen lausuntonsa, jonka katsottiin halventavan korkeinta oikeutta. Halla-aho katsoi joutuneensa ajojahdin uhriksi. (HS 14.6.2012)

 

OLLI IMMONEN

Kansanedustaja Olli Immonen aiheutti provokatiivisella monikulttuurisuuskirjoituksellaan laajan kohun, minkä johdosta hän katsoi joutuneensa ajojahdin uhriksi. (esim. Verkkouutiset 25.7.2015)

 

JUHA JOUTSENLAHTI

Ulvilan murhajutun ex-tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti kokee olevansa ajojahdin uhri. Joutsenlahti sai vuonna 2010 kirjallisen huomautuksen Porin poliisipäälliköltä, kun oli kommentoinut Ulvilan tutkintaa, vaikka ei enää johtanut sitä. Lisäksi hän oli alkanut selvittää vihjettä omin päin, vaikka hänen olisi pitänyt kertoa siitä uudelle tutkinnanjohtajalle. (HS 13.7.2012)

 

MICHAEL KALLASTI

Michael Kallasti kertoi tammikuussa 2015 joutuneensa ajojahdin uhriksi. Heinäkuussa 2015 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi heinäkuussa 2015 Kallastin kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä petoksesta sekä petoksesta sekä maksamaan 111 000 euron vahingonkorvaukset. Kallasti oli käyttänyt hyväkseen vanhemman naisen luottamusta ja toiveita yhteisestä elämästä. (HS Kuukausiliite 8/2015)

 

OLLI LINDHOLM

Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm katsoo joutuneensa ajojahdin uhriksi, koska verottaja muistuttaa häntä joka vuosi veronmaksulla. (Nyt 16.1.2015)

 

OLLI SAARELA

Ohjaaja Olli Saarela kertoo Hymyn painetussa lehdessä lukuisista kohtaamisistaan virkavallan kanssa. Hän väittää olevansa ajojahdin uhri. Mies kommentoi myös huume-epäilyjään ja näpistyskohuotsikoita. (hymy.fi 28.5.2014)

 

ULF SUNDQVIST

”Minä jouduin poliittisen pelin ja ajojahdin uhriksi, olin hallituksen talouspolitiikassa tekemien virheiden sijaiskärsijä.”

Siltapankki eli myöhemmin Arsenal-Silta haki Ulf Sundqvistilta ja muilta STS:n johtomiehiltä oikeudessa peräti 68,5 miljoonan markan korvauksia. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 17.1.1995 Sundqvistin ja viisi muuta yhteisvastuullisina korvaamaan Siltapankille vahinkoja 26 miljoonaa ja oikeudenkäyntikuluja 2,4 miljoonaa markkaa. Vahingonkorvaus ei muuttunut Helsingin hovioikeudessa 23.11.1995, mutta Korkein oikeus pudotti 4.7.1997 antamallaan päätöksellä korvaussumman yhdeksään miljoonaan markkaan. Syyskuussa 1997 valtiovarainministeri Arja Alho sitten hyväksyi Sundqvistin tekemän tarjouksen, jonka mukaan tämä maksaisi Arsenal-Sillalle vahingon- ja oikeudenkäyntikulukorvausta yhteensä 1,2 miljoonaa markkaa. Kesäkuussa 2000 Sundqvist tuomittiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

(Iltalehti 19.1.2015)

 

JOHANNA TUKIAINEN

Nyt [kohujulkkis] Tukiainen on julkaissut tekstejä, joissa hän kertoo oikeudenkäynnin asianomistajasta loukkaavia tietoja. Osansa saavat myös syyttäjä ja tuomari, joita Tuksu nimittelee. Tuomiota hän pitää ennalta sovittuna ja puhuu ajojahdista ja vainosta, joka on jatkunut vuosikausia. (hymy.fi 4.3.2015)

”Tukiainen tuomittiin elokuussa 2010 neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen kolmesta pahoinpitelystä ja haitanteosta virkamiehelle ja tammikuussa 2011 ehdolliseen vankeuteen ja oheissakkoihin törkeästä rattijuopumuksesta, virkamiehen vastustamisesta ja väärän henkilötiedon antamisesta. Näiden lisäksi Tukiainen tuomittiin joulukuussa 2011 edellisenä kesänä tapahtuneesta pahoinpitelystä sakkoihin. Toukokuussa 2013 Tukiainen tuomittiin käräjäoikeudessa 60 päivän ehdottomaan vankeuteen jälleen pahoinpitelystä ja saman vuoden elokuussa 60 päiväsakkoon pahoinpitelystä. Syyskuussa 2013 Tukiainen tuomittiin 45 päivän ehdottomaan vankeuteen vuonna 2011 tapahtuneista pahoinpitelyistä. Lokakuussa 2014 Tukiainen tuomittiin Hyvinkään käräjäoikeudessa kesällä 2013 tapahtuneesta rattijuopumuksesta sataan päiväsakkoon. Maaliskuussa 2014 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tukiaisen kolmen kuukauden ja 20 päivän pituiseen ehdottomaan vankeuteen vuosina 2013–2014 tehdyistä pahoinpitelystä, pahoinpitelyn yrityksestä, haitanteosta virkamiehelle, kolmesta laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta.” (Wikipedia, siteerattu 29.8.2015)

 

MATTI VANHANEN

”Vanhanen on koko ajan toistellut, että hän kokee olevansa ajojahdin uhri.

Hänen käsityksensä mukaan muidenkin niin sanottujen vanhojen puolueiden – kokoomuksen, Rkp:n ja koko vasemmiston – rahoituksessa on samantapaisia epäselvyyksiä kuin keskustalla. Vanhasen mielestä olisi kohtuutonta, että hän joutuisi erollaan sovittamaan kaikkien niiden synnit. Selitys olikin hyvä – siihen asti, kunnes keskusta itse julkisti pari viikkoa sitten luettelon, josta näkyi, ketkä kaikki olivat tukeneet vuosina 2005 ja 2006 Vanhasen presidenttikampanjaa. Tarkoituksena oli alun perin kasata paineita kokoomukselle ja sosiaalidemokraateille, että nekin julkistaisivat omat tukijansa. Keskustalle kävi kuitenkin kuin epäonniselle painijalle, joka lentää mattoon omasta heitostaan.

Suurimmat uutiset nousivat puolueelle ilmeisesti täysin yllättäen pienehköistä summista, jotka Nuorisosäätiö ja Maaseudun Kukkasrahasto olivat kanavoineet keskustan vaalityöhön. Tätä kautta paljastui pääasiassa vanhoista keskustanuorista koostunut hyvä veli -verkosto, joka oli jo vuosien ajan tukenut toinen toisiaan ja joissakin tapauksissa kanavoinut rahaa jopa suoraan omiin taskuihinsa. Vanhanen on yksi hyvistä veljistä, sillä hän istui Nuorisosäätiön hallituksessa yli kaksikymmentä vuotta ensin varapuheenjohtajana ja 1998–2003 puheenjohtajana.

Säätiökohun alettua ei enää puhuttu vain ympäripyöreästi politiikan moraalista, vaan paljon vakavammasta asiasta eli konkreettisista sääntörikkomuksista. Säätiöiden toimintaa määrittävät tiukat ohjeet, joiden mukaan ne saavat käyttää rahaa vain erikseen mainittuihin tarkoituksiin. Kummankaan Vanhasen tukijaksi paljastuneen säätiön säännöissä ei puhuta mitään yhteiskunnallisen vaikuttamisen tai poliittisen toiminnan tukemisesta. Nuorisosäätiön kohdalla syntyi vielä epäilys, että Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara, entinen Valtion asuntorahasto) antamia avustuksia oli valunut epäsuorasti aivan muualle kuin mihin ne oli tarkoitettu. Muiden puolueiden synnit olivat tähän verrattuna pieniä, vaikka myös Sdp:tä lähellä oleva Urheiluopistosäätiö oli tukenut Tarja Halosen presidenttikampanjaa sääntöjensä vastaisesti.”

(Suomen kuvalehti 40/2009)

 

VENÄJÄ

Venäläislehtien mukaan FIFAn korruptioskandaalin takana on ajojahti Venäjää vastaan. (HS 3.6.2015)

 

PAAVO VÄYRYNEN

”Lasse [Lehtinen] tuli eduskuntaan kaksi vuotta minun jälkeeni vuonna 1972. Ennen vuoden 1983 eduskuntavaaleja jouduimme molemmat ikävään julkisuuteen, kun oikeuskansleriksi nimitetty Kai Korte muutti vakiintunutta lain tulkintaa maakuntakansanedustajien oikeudesta päivärahoina maksettuihin kulukorvauksiin. Minä olin syntyneen ajojahdin päämaali, mutta Lassekin sai osansa.” (Paavo Väyrynen blogissaan 28.9.2013)

Kirjassaan Huonomminkin olisi voinut käydä (2011) Väyrynen määrittelee päivärahakohun ensimmäiseksi, häneen henkilökohtaisesti kohdistetuksi, julkiseksi ajojahdiksi. Väyrynen epäilee, että hänen aiempi vuoden 1981 kahnauksensa Suomen kuvalehden kanssa loi koko toimittajakunnan laajuisen ajojahdin, jonka kohteeksi hänet otettiin. (Yle Elävä arkisto)

Ajojahdin lisäksi Paavo Väyrynen on katsonut olleensa myös mediapelin ja mielikuvaterrorin uhri. (mm. Ylen Elävä arkisto, alun perin ohjelmasta Yhden illan pysäkki, 13.3.1993)

 

lauantai 1. elokuuta 2015

PRIORISOINTIHARHA




Onko priorisointiharha maailman typerin perustelu?


 

 
Priorisointiharha on virhepäätelmä tai epärelevantti perustelu, jolla jokin asia yritetään kumota tai osoittaa epäoleelliseksi tai huonosti harkituksi tai ei-toivotuksi vetoamalla siihen, että jokin toinen asia on tärkeämpi. Näin tehdään siitä riippumatta, onko näillä asioilla mitään olennaista tekemistä toistensa kanssa vai ei, tai voiko niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä ylipäänsä edes arvioida.

Priorisointiharha perustuu ajatukseen, että mitään sellaista ei pitäisi tehdä, jolle on olemassa jokin tärkeämpi asia. Yleensä priorisointiharhaa – kuten monia muitakin virhepäätelmiä – käytetään asiasta, joka on priorisointiharhaperustelun käyttäjän mielestä epätoivottava. Englannin kielessä tästä virhepäätelmästä käytetään nimeä ”fallacy of relative privation”.


Esimerkkejä:

Eikö päättäjillä ole mitään tärkeämpää tekemistä? Minusta tuo lahjuskohu on jo ihan älytöntä. – – Minusta niin oppositiolla kuin hallituksellakin pitäisi olla paljon tärkeämpiä asioita käsiteltävänä kuten esim. työllisyyteen ja lamaan liittyviä asioita. (nimim. Vierailija, vauva.fi:n kommenttipalsta, 25.9.2009)

Kansalaiset ovat [ylikonstaapeli Simo] Saviojan mukaan kritisoineet kevyen liikenteen valvontaa siitä, että "eikö teillä ole muuta tekemistä". (iltalehti.fi, 26.9.2014)

Mielestäni on tekopyhää nostaa iso meteli yhden henkilön typerästä Facebook-päivityksestä* samaan aikaan kun maassamme on oikeitakin ongelmia, joiden takia ihmiset oikeasti kärsivät niin meillä kuin maailmalla! Käsittämätöntä, miten yksi perussuomalainen saa typerällä Facebook-päivityksellä parissa päivässä isomman kansanliikkeen aikaiseksi kuin kärsivät lapset ja vanhukset, raiskarit tai terroristit yhteensä! Jotain suhteellisuudentajua ja paneutumista oikeisiin ongelmiin toivoisin, vaikka se ei olisi niin trendikästä. (Petri Virtanen, Facebook, 28.7.2015) * Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen julkaisi heinäkuussa 2015 kirjoituksen, jossa hän kiivain sanakääntein kritisoi monikulttuurisuutta.

 

PRIORISOINTIHARHAA KÄSITTELEVIÄ KANNANOTTOJA

 

Useissa tapaukseen* liittyneissä kommenteissa ihmeteltiin, että eikö feministeillä ole tärkeämpää tekemistä kuin nostaa kohu ”huumori”kuvasta. Että eikö olisi tärkeämpää taistella esimerkiksi miesten ja naisten palkkaeroja vastaan tai kiinnittää huomiota naisten vähäiseen määrään yritysten johtajina. Nämä kommentoijat unohtavat, että kyseessä on sama taistelu. Vaikka näitä ongelmia vastaan voi ja pitää taistella lainsäädännöllä ja työmarkkinaneuvotteluissa, niin ongelmien juuret ovat kuitenkin asenteissa ja yhteiskunnan ilmapiirissä. Kun sanomme, että miehet ovat hyviä esimerkiksi johtamaan tai matematiikassa ja naiset eivät, niin luomme itseään toteuttavan ennustuksen. (Oskar Olaussen, 28.5.2015) *Koff julkaisi Facebook-sivullaan kuvan Venäjän jääkiekkotähdestä Jevgeni Malkinista ballerinan asu päällä. Alla oli teksti ”Tervetuloa tytöt! Kohta nähdään!”


***


Taas kiertää somessa valituksia siitä, miksi Meillä on unelma -tapahtumissa marssittiin suvaitsevaisen yhteiskunnan eikä jonkin muun hyvän asian puolesta.

Siis ihanko totta epäkohtaan A ei saa kiinnittää huomiota, jos olemassa myös epäkohta B?

Ihan tottako lasten ongelmista ei saa puhua, jos vanhuksillakin on ongelmia? Ihan tottako mielenterveystyötä ei saa puolustaa, jos pätkätyöläisten asemassa on parannettavaa? Ihan tottako työttömien arjesta ei saisi huolestua, jos sotaveteraanien kuntoutus ei ole kohdallaan? Ihan tottako tasa-arvosta ei saa muistuttaa, jos nuorison syrjäytyminen uhkaa? Ihan tottako siitä sinunkin elämäsi kannalta kipeimmästä ongelmasta pitää olla hiljaa, koska aina on olemassa tärkeämpiä ongelmia?

Siis istukaa nyt herran tähden alas ja miettikää. Ihan silleen ajan kanssa.

(Andrei Sergejeff, Facebook 30.7.2015)


***


Kansalaisaktivismin säästökeskus, tekijä ei toimituksen tiedossa
(ilmoitathan nimesi, niin lisäämme krediitit)



***


Suomessa asustaa ilmeisesti kuitenkin lannistajajoukko, jonka mielestä tekemistä tärkeämpää on arvostella asioita, joiden puolesta toiset haluavat toimia, kuin tehdä itse jotain. Niin Meillä on unelma -mielenosoituskin poiki Minullakin on unelma -kiertoviestin, jossa toivottiin huomiota vanhuksille ja raiskatuille. – – En kuitenkaan pysty ymmärtämään "Eikö ole tärkeämpiäkin asioita?" -ajattelutapaa. Aina on tärkeämpiäkin asioita, jos ongelmia nyt ihan pakko on laittaa tärkeysjärjestykseen. Pitäisikö meidän äänestää, mitkä kolme asiaa ovat Suomen isoimpia ongelmia, ja keskittää voimavaramme vain niihin? Vähemmän tärkeitä asioita sitten voisi puolustaa silleen semisti ja kohtuudella tai ei ollenkaan. Ihmisille, jotka osoittelevat muiden mielenosoituskohteita sormella ja kuuluttavat tärkeiden asioiden perään, on yhteistä yksi asia: he käyttävät ilmausta "Miksei kukaan osoita mieltään vanhusten puolesta?". Sanaan kukaan ei kuitenkaan sisälly kirjoittaja itse. Ilmeisesti on ihmisiä, jotka toimivat, ja ihmisiä, jotka marisevat. Jos kaikki vain kitisisivät, mitään hyvää ei koskaan tapahtuisi. (Ranja, Haavekuvia-blogi, 31.7.2015)

 

 

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

ETTÄ KERTOO OLEVANSA ERI MIELTÄ, EI TARKOITA ETTÄ HALUAA KIELTÄÄ KESKUSTELUN








SISÄLTÖ:

Kimmo Sasi: ”Ulkoministeri (Erkki) Tuomioja (sd.) sen sijaan aina älähtää ja haluaa kieltää sananvapauden käytön, jos joku älykkö esittää fiksuja uuteen aikaan sopivia mielipiteitä.” (Verkkouutiset 30.12.2014)

Li Andersson: ”Musta on hivenen outoa, että Ulla Appelsin on sitä mieltä, että Krista Kosonen ei saa ilmaista mielipidettään vaalituloksesta, totta kai hän saa.” (Pressiklubi, YLE TV1, 24.4.2015)

Tiina Raevaara: ”Keskusteluntappajiin liittyi tänään Helsingin Sanomiin kirjoittava Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Apusen mielestä hallituspohjan konservatiivisuuden puiminen on turhaa ja ilmeisesti jopa hölmöä.” ”Erityisesti uskonnosta puhuminen on hänen mielestään väärin.” (Suomen kuvalehden blogi, 12.5.2015)




*********

 
Kimmo Sasi: ”Ulkoministeri (Erkki) Tuomioja (sd.) sen sijaan aina älähtää ja haluaa kieltää sananvapauden käytön, jos joku älykkö esittää fiksuja uuteen aikaan sopivia mielipiteitä.” (Verkkouutiset 30.12.2014)

TAUSTAA:

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus ”Suomi voisi olla sotilaallisen iskun ensimmäinen kohde” julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.12.2014. Salonius-Pasternak totesi muun muassa että ”Venäjällä on kyky vallata käyttöönsä naapurien alueita avoimesti, peitetysti tai välikäsien kautta. Ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä.”

Ulkoministeri Erkki Tuomioja kommentoi Salonius-Pasternakin kirjoitusta Helsingin Sanomille (29.12.2014) pitäen sitä ”varsin tarkoituksellisena provokaationa” ja ”Nato-häntä kainalossa" tehtynä.

Tähän Kimmo Sasi kommentoi yllä olevan mukaisesti väittäen, että Tuomioja haluaa kieltää sananvapauden käytön.

 
*********

 
Li Andersson: ”Musta on hivenen outoa, että Ulla Appelsin on sitä mieltä, että Krista Kosonen ei saa ilmaista mielipidettään vaalituloksesta, totta kai hän saa.” (Pressiklubi, YLE TV1, 24.4.2015)

TAUSTAA:

Näyttelijä Krista Kosonen kertoi kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen – kun muun muassa perussuomalaisista oli tullut maan toiseksi suurin puolue – seuraavasti: "Tulos ei edusta minun Suomeani. Minun Suomeeni kuuluvat tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja kaikille hyvinvointivaltio ja kaikenlainen rasismi pois, minusta se on vain rikkaus, että tänne tulee ihmisiä, eikä vain suljeta ovia." (Helsingin Sanomat 20.4.2015)

Kososen lausuntoon tarttui 22.4.2015 muun muassa Ilta-Sanomien toimittaja Ulla Appelsin, joka kärjekkäässä kolumnissaan piti Kososen sanomisia muun muassa demokratian halveksuntana. Appelsin ei missään kohtaa tuonut esille sellaista, että Kosonen ei saisi sanoa mielipidettään. Siitä huolimatta kansanedustajaksi juuri valittu Li Andersson kommentoi Appelsinin kirjoitusta yllä olevan mukaisesti.

 
*********


Tiina Raevaara: ”Keskusteluntappajiin liittyi tänään Helsingin Sanomiin kirjoittava Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Apusen mielestä hallituspohjan konservatiivisuuden puiminen on turhaa ja ilmeisesti jopa hölmöä.” ”Erityisesti uskonnosta puhuminen on hänen mielestään väärin.” (Suomen kuvalehden blogi, 12.5.2015)

TAUSTAA:

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apusen kirjoitus ”Suomi–Etelä-Helsinki-sanakirjassa"konservatiivi" on taantunut ja umpimielinen” julkaistiin Helsingin Sanomissa 12.5.2015. Siinä Apunen kirjoitti muun muassa näin:

”… Vai olisiko konservatiivisuusvaroituksissa kysymys uskonkammosta? Saako poliitikko uskoa muuhunkin kuin valtioon? Filosofi Timo Airaksinen, leimuava ateisti, kauhisteli vaalien jälkeen Ylen haastattelussa ministerikandidaattien uskonnollista vakaumusta. Filosofin mukaan Sipilän ja Soinin uskonnollisuus tulee näkymään politiikassa: "Kyllä se tulee näkymään sitten, kun puhutaan modernisaatiosta, arvokysymyksistä ja kansainvälistymisestä, eikä pelkästään talouden teknisistä kysymyksistä." Filosofi suomennettuna: uskonnollinen ihminen on lähtökohtaisesti edistyksen vastainen ja nurkkakuntainen. Moderni ihminen tuomitsee helluntailaiset, körtit ja lestadiolaiset, koska nämä elävät naurettavan uskomusharhan vallassa. Usko new ageen ja energiavirtoihin on tietysti eri juttu. Chakrat ja homeopatia pitää hyväksyä, jos ihminen kokee tulevansa niillä autetuksi.”

Kirjailija Tiina Raevaara kommentoi Apusen kirjoitusta Suomen kuvalehden sivuilla 12.5.2015 julkaistussa blogikirjoituksessaan ”Nyt vasta keskustellaankin, Apunen!” yllä olevasti ja totesi kirjoituksensa saatesanoissa, että ”Matti Apusen mielestä poliitikkojen konservatiivisuudesta tai uskonnollisuudesta ei tarvitse puhua.”, vaikka Apunen ei millään tavoin pyrkinyt kahlitsemaan keskustelua, vaan esimerkiksi uskonnon osalta puuttui ainoastaan käytettyjen argumenttien yksioikoisuuteen.

 

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

EN KOMMENTOI




 


"En kommentoi" saatetaan sanoa, kun vastaaja ei halua vastata hänelle esitettyyn kysymykseen. Usein kuitenkin "En kommentoi." -kommentin sanoja tulee vastauksellaan paljastaneeksi paljon enemmän kuin olisi halunnut sanoa.

Usein vastaamattomuus saa huomattavasti jalostuneempia muotoja (tai vähemmän jalostuneita, tarkastelijasta riippuen) kuin vain edellä mainitun kommentin. Alle on koottu toimituksen mielestä huomionarvoisia tapauksia, joissa haastateltava ei vastaa kysymykseen.

 

SISÄLTÖ:

– Pääministeri Kiviniemi ei ota kantaa ministeri Väyrysen tekemisiin

Johan Bäckman ei pysty sanomaan, haluaisiko hän Suomen olevan osa Venäjää

Attendon toimitusjohtaja ei vastaa vanhainkodin henkilöstömäärää koskevaan kysymykseen

– Kansanedustaja Kumpula-Natri kiertelee kysymystä valtionvelan määrästä

Päivi Räsänen ei pysty kertomaan, vieläkö hän vastustaa poliittisia virkanimityksiä

– Puheenjohtaja Timo Soini ei vastaa kansanedustaja Toimi Kankaanniemen seksiviestejä koskeviin kysymyksiin
 
- Kehonrakentaja Jari "Bull" Mentula ei vastaa kysymykseen dopingin käytöstä.
 

 

 

PÄÄMINISTERI KIVINIEMI EI OTA KANTAA MINISTERI VÄYRYSEN TEKEMISIIN

 
Juonto: Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ei halunnut ottaa kantaa ministerinsä [Paavo Väyrysen Nova Group -] bisneksiin, vaan tyytyi pyörittämään vaivaantuneen oloisena samaa levyä.

Kiviniemi:  – On tärkeää, että avoimesti asiat ovat esillä.

Haastattelija: – No, entäs tässä tapauksessa?

– Kaikissa tapauksissa on tärkeää, että asiat ovat avoimesti esillä.

– No, ovatko ne olleet esillä Väyrysen tapauksessa?

– No, kaikissa tapauksissa on tärkeää, että asiat ovat avoimesti esillä.

– Eli kaikki kunnossa Väyrysen osalta?

– En sanonut niin, vaan totesin, että kaikissa tapauksissa on tärkeää, että asiat ovat avoimesti esillä.

– Se nyt ei oikeastaan ole vastaus tähän kysymykseen.

– Kaikissa tapauksissa on tärkeää, että asiat ovat avoimesti esillä.

 

Katso haastattelun videoklippi.

(Yle, tv, 9.12.2010, toimittaja Jyri Rantala)

 

********************

 

JOHAN BÄCKMAN EI PYSTY SANOMAAN, HALUAISIKO HÄN SUOMEN OLEVAN OSA VENÄJÄÄ

 
6.3.2014 Nelonen: Sarasvuo, vieraana Johan Bäckman

 

Jari Sarasvuo: – Toivoisitko, että Suomi olisi osa Venäjää.

Johan Bäckman: – No, kyllähän Suomi on ollut aina Suomi, jopa silloin kun Suomi oli Venäjän imperiumin osa. Niin silloinkin Suomi oli Suomi, ja itse asiassa kansanedustaja Reijo Tossavainenhan on kirjoittanut tästä blogiinsa, että Venäjän osana Suomi oli itsenäisempi kuin EU:n osana. Siis näin Tossavainen kirjoitti.

– No niin, nyt joudun toistamaan kysymyksen. Toivoisitko, että autonomian aika palaisi Venäjän osana.

– No, Suomi on tällä hetkellä jo monella tavalla hyvin lähellä Venäjää. Mutta Suomihan on joka tapauksessa Suomi. Olemme suomalaisia, puhumme suomea, tietysti myös ruotsia ja venäjää, ehkä muita kieliä, mutta joka tapauksessa Suomi on aina ollut Suomi myös Venäjän osana.

– Huomaatko, Johan, että kysymykseen vastaaminen ei nyt oikein tänään iske.

– Mutta aika moneen kysymykseen [olen] kuitenkin vastannut.

– Se on... se on pakko sanoa. Se on totta, aika moneen vastasit, mutta tätä niin kuin väistelet.

– Mutta ei.. jos oikein [muminaa josta ei saa selvää] … ei minun mielestäni, ei Suomi voi olla Venäjän federaation osa.

– Kiitos. Kiitos, koska tätä on muutama ihminen niinku pohtinut.

 

(Bäckman mitä ilmeisimmin viittaa Reijo Tossavaisen kirjoitukseen ”Suomi ei ole enää itsenäinen. Viettäkäämmesiksi kansallispäivää.", 6.12.2013 )

 

********************

 

ATTENDON TOIMITUSJOHTAJA EI VASTAA VANHAINKODIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄÄ KOSKEVAAN KYSYMYKSEEN

 

A-Studio TV-1 6.6.2012. Aiheena Keinukallion vanhainkodin (Hämeenlinna) kiistelty hoitajamäärä. Toimittajana Anne Ali-Hokka. Alla olevassa pätkässä haastateltavana Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

 
 
Toimittaja Anne Ali-Hokan juonto: Tarkempaa erittelyä eri henkilöstöryhmien määristä Karjalainen ei haastattelussa halua meille luvata.

Karjalainen: Meitä valvoo aluehallintovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki. Me toimitamme heille henkilökuntalistat pyynnöstä koska vain.

Toimittaja: No voitteko vastata siihen kysymykseen, että toimitatteko meille tarkempia tietoja, mistä tämä 38 ja puoli tulee.

Meitä valvoo aluehallintovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki. Me toimitamme heille henkilökuntalistat pyynnöstä koska vain.

Sen kuulin jo, mutta voitteko vasta tähän kysymykseen. Saammeko me tarkempaa tietoa?

Meitä valvoo aluehallintovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki. Me toimitamme heille henkilökuntalistat pyynnöstä koska vain.

Huomaatteko, että te ette vastaa tähän kysymykseen? Huomaatteko itse?

Meitä valvoo aluehallintovirasto ja Hämeenlinnan kaupunki… (ääni häivytetty, toimittajan juonto jatkuu)

 

 ********************

 

KANSANEDUSTAJA KUMPULA-NATRI KIERTELEE KYSYMYSTÄ VALTIONVELAN MÄÄRÄSTÄ

 

Toimittaja Susanne Päivärinta: Miapetra Kumpula-Natri, olet SDP:n kansanedustaja ja hääräät myös siellä talousvaliokunnassa. Paljonko Suomen valtiolla on velkaa?

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri: Valtion velan kasvu on se, josta ollaan huolissaan, ja kyllä se vuosittainen velanottomäärä on se meille paha rasti ja sen kääntämisestä laskuun pitäisi olla että… Se on ollut pettymys tällä kaudella, että ollaan jouduttu vuosittain ottamaan se velkamäärä lisää, jopa kymmenen miljardia vuodessa ja ..

Päivärinta: Mutta paljonko meillä on sitä velkaa, kun olen ymmärtänyt, että et ole niin kamalan huolissas ollut, niin paljonko sitä velkaa siis on?

Kumpula-Natri: Nyt en uskalla sanoa ees oikeeta tarkkaa määrää. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja jeesaa... [osoittaa Kimmo Sasia]

Päivärinta: Ei voi olla totta. Ei voi olla totta. Et tiedä, paljonko Suomen valtiolla on velkaa.

Kumpula-Natri: Nyt en uskalla sanoa ääneen, etten sano väärää lukua. Huono alku.

Päivärinta: Mä olin ihan varma, että sä oisit tienny. No, otetaan mukaan Kimmo Sasi, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja. Kerta yritetään ratkaista velkaongelmaa, niin oletan, että te tiedätte, paljonko meillä on velkaa.

Kansanedustaja Kimmo Sasi: Se on noin 97 miljardia ja tänä vuonna se 100 miljardia menee rikki. Eli valtionvelka on noin puolet meidän bruttokansantuotteesta. Ja se on tietysti eurooppalaisessa katsannossa ihan kohtuullinen luku mutta niin kuin Miapetra sanoi, kasvu on aivan liian kova ja se on meidän ongelma.

 

A-studio: Talk. Velka vie ja hallitus vikisee. Vieraina kansanedustajat Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Kimmo Sasi (kok.) sekä professorit Sixten Korkman ja Heikki Niskakangas Aalto-yliopistosta. Esitetty:  To 6.2.2014 klo 21.05  Yle TV1

 

********************

 

PÄIVI RÄSÄNEN EI PYSTY KERTOMAAN, VIELÄKÖ HÄN VASTUSTAA POLIITTISIA VIRKANIMITYKSIÄ

 

Teksti otettu Ilta-Sanomien uutisesta (Mika Koskinen, 7.9.2012) ”Paha kysymys: Päivi Räsänen jäätyi täysin”.

 

Päivi Räsänen alkoi sekoilla sanoissaan, kun IS laittoi ministerin tiukille vaikealla kysymyksellä.

Yleensä selkeäsanainen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) sekoili eilen pahemman kerran sanoissaan, kun IS kysyi, hyväksyykö ministeri poliittiset virkanimitykset.

Eilen oppositiossa tyrmistyttiin, kun Räsänen nimitti sisäministeriön kansliapäälliköksi kristillisten entisen jäsenen ja kansanedustajaehdokkaan Päivi Nergin, vaikka ehdolla oli selvästi pätevämpiäkin hakijoita.

Vielä kaksi ja puoli vuotta sitten, kun kristillisdemokraatit olivat oppositiossa, Räsänen vaati (STT 20.2.2010) julkishallinnon poliittisten virkanimitysten lopettamista.

Räsänen ei enää eilen pystynyt vastaamaan suoraan samaa asiaa koskevaan kysymykseen.

Mikä on teidän suhtautumisenne poliittisiin virkanimityksiin, vastustatteko vai hyväksyttekö ne, esimerkiksi kansliapäällikkötasolla?

- Sanoisin, että meillä on paljon sellaisia poliittisia virkanimityksiä, tapahtuu, joita... Tai sanotaan nyt näin, että hyvin suuri osa, vähintäänkin suuri osa erilaisesta virkamieskunnasta on, edustaa sellaista osaamista, jossa tehtävään valinnassa on tärkeää, että riippumatta poliittisesta toiminnasta, niin nimenomaan se pätevin ja sopivin tulee valittua.

– Mutta sitten toisaalta, täytyy muistaa niinkin päin, että ei toimiminen politiikassa saa myöskään muodostua rasitteeksi tai esteeksi sille, etteikö henkilöitä voida valita virkaan. Mutta se ei saa olla se keskeinen tekijä.

Mikä on vastauksenne kysymykseen?

– Vastaan tässä vaiheessa oman vastuualueeni näkökulmasta, ja minun periaate on, kun tähän lähdin se, että pitäydyn pelkästään niihin perusteisiin, jotka on selkeästi edellytyksiksi asetettu tälle tehtävälle. Siihen ei kuulu puoluepoliittinen tausta.

Eli ette hyväksy poliittisia virkanimityksiä?

– No, mä vastasin kysymykseen, heh.

Minusta te ette vastannut kysymykseen, minkä takia jäin nyt jankkaamaan asiaa.

(Ministerin avustaja keskeyttää tilaisuuden, koska ministerillä on kiire seuraavaan tilaisuuteen.)

Eli tähän kysymykseen ei nyt saatu vastausta?

(Räsänen istuutuu uudelleen alas ja vastaa.)

– Toki sillä poliittisella osaamisella voi olla joissakin tehtävissä kenties merkitystä. Että siinä mielessä en pysty sitä, tuota, kaikkien tehtävien osalta, esimerkiksi jonkun...Sanotaan näin, että kaikkien tehtävien osalta sanomaan, mutta sen verran paneuduin tähän tehtävään, tähän sisäministeriön kansliapäällikön tehtävään, että tässä mä ajattelen, että sillä ei ole merkitystä, siis poliittisella osaamisella. Elikkä minusta tässä sillä ei ole perusteita.

 

********************

 
PUHEENJOHTAJA TIMO SOINI EI VASTAA KANSANEDUSTAJA TOIMI KANKAANNIEMEN SEKSIVIESTEJÄ KOSKEVIIIN KYSYMYKSIIN
 



TAUSTA: Toukokuussa 2015 paljastui, että perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi oli lähettänyt usealle naiselle vihjailevia ja suoria seksiehdotuksia.

IS:n juttu alkaa:

Puheenjohtaja Timo Soini (ps) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ovat haluttomia selvittämään sen enempää puoluetoverinsa kiusallista viestittelyä.

- Asia on loppuunkäsitelty, oli Soinin vakiovastaus jokaiseen IS:n kysymykseen Kankaanniemestä ja seksiviesteistä

Oletteko varma, että asia on loppuunkäsitelty? Jos päivittäin tulee uusia naisia?
– En lähde spekuloimaan.

Yritättekö lakaista tätä asiaa maton alle?
– Asia on loppuunkäsitelty.

Millä tavalla asia on loppuunkäsitelty? Kankaanniemi on sanonut muutaman sanan Keskisuomalaiselle ja lähettänyt tekstiviestin ryhmäjohtaja Jari Lindströmille?
– Asia on loppuunkäsitelty, Soini vastasi.

Tuliko Kankaanniemen viestittely tietoonne vasta maanantaina?
- Olen sanonut, että asia on loppuunkäsitelty.

Tuliko asia kuin salama kirkkaalta taivaalta vai oliko asiasta kuulunut jotain?
- Ei auta. Asia on loppuunkäsitelty.

Pyysitte itse Kankaanniemeä ehdokkaaksi. Miltä tuntui kuin viestittely paljastui?
- Asia on loppuunkäsitelty, Soini vastasi IS:lle.

(Mika Lehto, Ilta-Sanomat 20.5.2015)



********************
 


KEHONRAKENTAJA JARI "BULL" MENTULA EI VASTAA KYSYMYKSEEN DOPINGIN KÄYTÖSTÄ.

 
Ilta-Sanomien Eetu Ampuja kysyi kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentulalta, onko tämä käyttänyt kehonrakennuksessa doping-aineita. Toimittaja(kin) välttelee d-sanaa ja muotoilee kysymyksensä:

”Mitä haluaisit sanoa niille, jotka epäilevät, etteivät lihaksesi ole tulleet pelkällä kaurapuurolla?

Kysymyksen kuultuaan ”Bull” nojautuu eteenpäin, katsoo kysyjää tiukasti silmiin ja vastaa sitten vakaalla äänellä:

– Ovatko he kokeilleet tätä itse? Ovatko he treenanneet 20 vuotta systemaattisesti? Syöneet ja eläneet systemaattisesti?, Mentula aloittaa vastauksensa.

– Sitten kun tekee sen itse ja jollei sen jälkeen saa itse tuloksia, voi alkaa kommentoida mun tekemisiäni eikä puhua paskaa, hän täräyttää ja jatkaa:

– Voinhan minäkin huudella, etten pysty tekemään sitä tai tätä, mutta millä helvetillä voin sanoa niin, jollen yritä sitä? Janoa sitä? Ja tee sen eteen töitä päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen? Jos vedetään vaan omilla johtopäätöksillä, niin kannattaa olla hiljaa.”


Mentula ei siis missään kohdin vastaa itse kysymykseen.

(iltasanomat.fi 31.7.2014)